Kasvain poissa, elämä silti pausella.
Elän kahta ajanjaksoa päässäni vuorotellen. Aika ennen leikkausta ja aika sen jälkeen. Olen kovasti yrittänyt työstää sitä kaikkea jota jouduin kokemaan vaikka en kyseisiä kokemuksia pyytänyt. Kukapa haluaisi elämäänsä tauotetuksi ilman omaa lupaansa?
En minä ainakaan.
Selasin tässä omakantaani läpi yksi päivä.
Ennen leikkausta minulla oli noin 20kpl terveyskeskus/päivystys käyntiä. Se kertonee jotain siitä kuinka kipeä oikeasti olin.
Leikkauksen jälkeen juoksin harva se viikko ensiavussa haava kivun vuoksi ja olin toistamiseen Neurokirurgian vuodeosastolla, kivunhoidossa.
Siellä ollessani minulle kokeiltiin todella laajalti kipulääkkeitä, kuten Oxynorm, Arcoxia, Panadol+Burana, Tarqiniq.
Haava kipu kesti todella kauan ja kivun väistyttyä luulin elämäni palaavan jälleen normaaliksi.
Olin täydellisen valmis palaamaan kouluun, tekemään rakastamaan asiaa.
Ostin opintolainasta kalliit kokkivaatteet, Victorinoxin veitsisetin, koulurepun sekä muita tarpeellisia asioita.
Ehdin olla opinnoissa mukana vajaa kolme päivää kunnes iski todellisuus vasten kasvoja kuin paskainen rätti.
Krooninen väsymys.
Mikrosyyttinen anemia.
Lievä uniapnea.
Keskivaikea rasvamaksa.
2. tyypin Diabeteksen esiaste.
Hienomotoriset ongelmat.
Keskittymisvaikeudet.
Aloitekyvyttömyys.
Johan tuossa on listaa diagnooseista vaikka muille jaettavaksi.
Pahimapana silti tuo krooninen väsymys joka on leikkauksesta jäänyttä sivuoiretta. Väsymyksen voi selittää myös osittain anemia ja lievä uniapneani. Oli miten oli, sairauslomani jatkuu 31.1.2020 saakka. Siihen asti minun täytyy vain keskittyä painon pudotukseen sekä mielialaa parantaviin asioihin.
Välillä olen todella katkera ihmisille joiden arki on normaalia, haluaisinhan itsekin vain nauttia arjestani niinkuin tein ennen kasvaimen löytymistä. Se on yllättävää kuinka mikään ei tunnu olevan entisellään vaikka kasvainta ei enää ole. Toki löydän paljon asioita joista nautin mutta silti elän kahta ajanjaksoa vuorotellen yrittäen jäsentää miten ne voisi yhdistää toisiinsa.
Aion vielä palata opintoihini, aion suorittaa kouluni hyvin arvosanoin loppuun saakka.
Vaikeaa tämä on, mutta periksi ei voi antaa.
Joku saattaa ihmetellä miksi koen tällaisia tunteita, - olen pettynyt itseeni sekä olen saanut tarpeekseni tästä kaupungista jossa asun.
Mielialaani laskee myös epätietoisuus kotini mahdollisesta home löydöksestä. Tutkimus tulokset tulevat ensi viikolla. Ensi viikolla saan myös kuulla kasvotusten neurokirurgilta kontrolli Magneettikuvauksen tuloksen.
Odottavan aika voi joskus olla todella pitkä ja piinallinen.
Haava kipu kesti todella kauan ja kivun väistyttyä luulin elämäni palaavan jälleen normaaliksi.
Olin täydellisen valmis palaamaan kouluun, tekemään rakastamaan asiaa.
Ostin opintolainasta kalliit kokkivaatteet, Victorinoxin veitsisetin, koulurepun sekä muita tarpeellisia asioita.
Ehdin olla opinnoissa mukana vajaa kolme päivää kunnes iski todellisuus vasten kasvoja kuin paskainen rätti.
Krooninen väsymys.
Mikrosyyttinen anemia.
Lievä uniapnea.
Keskivaikea rasvamaksa.
2. tyypin Diabeteksen esiaste.
Hienomotoriset ongelmat.
Keskittymisvaikeudet.
Aloitekyvyttömyys.
Johan tuossa on listaa diagnooseista vaikka muille jaettavaksi.
Pahimapana silti tuo krooninen väsymys joka on leikkauksesta jäänyttä sivuoiretta. Väsymyksen voi selittää myös osittain anemia ja lievä uniapneani. Oli miten oli, sairauslomani jatkuu 31.1.2020 saakka. Siihen asti minun täytyy vain keskittyä painon pudotukseen sekä mielialaa parantaviin asioihin.
Välillä olen todella katkera ihmisille joiden arki on normaalia, haluaisinhan itsekin vain nauttia arjestani niinkuin tein ennen kasvaimen löytymistä. Se on yllättävää kuinka mikään ei tunnu olevan entisellään vaikka kasvainta ei enää ole. Toki löydän paljon asioita joista nautin mutta silti elän kahta ajanjaksoa vuorotellen yrittäen jäsentää miten ne voisi yhdistää toisiinsa.
Aion vielä palata opintoihini, aion suorittaa kouluni hyvin arvosanoin loppuun saakka.
Vaikeaa tämä on, mutta periksi ei voi antaa.
Joku saattaa ihmetellä miksi koen tällaisia tunteita, - olen pettynyt itseeni sekä olen saanut tarpeekseni tästä kaupungista jossa asun.
Mielialaani laskee myös epätietoisuus kotini mahdollisesta home löydöksestä. Tutkimus tulokset tulevat ensi viikolla. Ensi viikolla saan myös kuulla kasvotusten neurokirurgilta kontrolli Magneettikuvauksen tuloksen.
Odottavan aika voi joskus olla todella pitkä ja piinallinen.
Kommentit
Lähetä kommentti